Olen aina yhtä hämmästynyt siitä, mikä kaikki menee kirppiksellä kaupaksi ja toisaalta taas kenellekkään ei ole kelvannut mm. käyttämättömät merkkifarkut, joissa on vielä laput kiinni ja hinta reilusti alle 10€.
Mitään pakollisia tunnustuksia itsestään ei tarvitse tehdä, eikä tämän jakamista eteenpäinkään ole ohjeistettu millään tavalla, joten vapaalla sanalla mennään.
Olen bloggaillut pari vuotta, vuoden aktiivisemmin. Bloggaaminen on ollut minulle ensisijaisesti keino motivoida itseäni käsin tekemiseen ja omien töideni arkistoimiseen. Ihan kaikki tekemäni ei tänne päädy, kun en jaksa tylsistyttää itseäni ihan jokaisen villasukan tai legginsin postaamisella.
Käsitöiden lisäksi myös valokuvaaminen harrastuksena näkyy täällä haasteiden muodossa.
Viimeaikoina olen törmännyt muiden bloggaajien ajatuksiin bloggaamisesta.
Miksi tätä tehdään? Miten tätä tehdään? Miten tätä pitäisi tehdä?
Itse olen aika pitkälle sitä mieltä, että antaa kaikkein kukkien kukkia. Kukin tavallaan ja kyllä täältä viidakosta jokainen löytää ne itseään miellyttävät. Ja jokaiselle löytyy ne lukijat, joita just se tyyli viehättää.
Minä miellän bloggaamisen pitkälti amatööritouhuksi, jopa ammattilaset käyttävät bloggaamista yleensä vain oman työnsä/yrityksensä harrastemaisena jatkeena.
Itse olen keskittynyt seuraamaan pääasiassa kädentaitoja vaalivia blogeja ja niiden sisällössä arvostan erityisesti tekemisen ilon välittymistä ja vilpitöntä persoonallisuutta.
Liika laskelmointi ja blogimaailmassa "menestymisen" tavoittelu näkyy äkkiä läpi. Toki huomiota ja lisää lukijoita saa jokainen haluta mutta jos siitä tulee itseisarvo, niin se mielestäni pilaa taitavankin tekijän blogin.
Seuraaville blogeille toivotan huomionosoituksen myötä hyvää syksyä ja toivon, että jatkatte omalla ihanan persoonallisella tavallanne. =)
Muruhutulle
Haltiakummille
Kewalle
Pienelle linnulle
Tiialle
Ihan kaikki muutkin siellä ruudun toisella puolella ansaitsevat halauksen ja kiitoksen mielenkiinnosta. Teille ojennan tämän Irman kammarista saadun ruusukimpun.
Kiitokset Koo, paranemisia ja toivon vielä aurinkoisia syyspäiviä mielen kohottamiseksi!!!
VastaaPoistaKiitos!!!!
VastaaPoistaParanemista sinne - meillä täällä flunssaa piisannut tänä syksynä. Tylsää!
Ohhho, iso KIITOS Koo tunnustuksesta :)) Kylläpä tästä tuli hyvä mieli. Palaan tähän blogissani jahka saan hääpoustakset kaikki julkaistua ;)
VastaaPoistaMinä taisin käydä läpi tuon blogimaailman pohtimisen jo aijemmassa vaiheessa, muistan pohtineeni sitä jossain vaiheessa hyvinkin suorin sanakääntein, ja siitä ei moni pitänyt :D Opin siitä varovaisemmaksi ja diblomaattisemmaksi blogimaailman jäseneksi.
Välillä mietin että olisipa kiva, kun blogiin jäisi aina merkki että kuka siellä on käynyt.
Jaksan meinaan joka kerta hämmentyä kun joku ystävistäni tai tutuistani toteaakin nähneensä jonkin jutun blogissani, mutta koskaan kyseinen henkilö ei jätä mitään kommenttia heränneistä ajatuksista tms.
Aluksi se vaivasi ja harmitti minua kovin, myönnän, mutta nykyään olen siirtynyt blogissani eri linjalle. Itseasiassa aikasta paljon samalle linjalle kuin sinäkin; haluan esitellä blogissani erilaisia tekeleitä, sisustamisiani, käsitöitäni, askartelujani, puuhastelujani, löytöjäni ja ideoita. Mukavia sekä kivoja juttuja, mitkä toivon muidenkin näkevän.
Itse olen oppinut kantapään kautta kirjoitetun tekstin tyhjyyden viestinnässä, teksti kun ei kerro äänensävyä, tauokoja, hymyjä taikka tunteita. Minä kun sorrun monesti ironiaan, ja ironia on tunnetusti vaikea laji, niin siksi en kirjoita elämää syleileviä, yksityisyyttäni avaavia, arvojani pohtivia tekstejä kaikelle kansalle avoimesti kommentoitavaan blogiin, vaan höpisen paljon mielummin täällä blogimaailmassa kivoista ja iloisista jutuista :)
Mutta mulle tämä blogailu onkin vain semmoista kivaa puuhastelua, en koe huonoa omaatuntoa siitä että en päivitä blogiani joka päivä, tai siitä että en avaudu blogissani elämän tärkeistä kysymyksistä. Mä kun saan kantaa maailmaa harteillani monena päivänä viikossa, niin täällä blogimaailmassa sen tehkööt ne jotka tahtoo ;)
Ja ei voi mitään, mua vaan niin kovasti hymyillyttää tuo teikän kuvaus liiasta laskelmoinnista ja blogimaailmassa "menestymisen" tavoittelusta :)) Mä niiin tiiän mitä sä tarkotat!
Ja hei, ihanaa kun et käytä sanaa blogistania, vaan puhut blogimaailmasta! :)
[ai kauhee, omassa blogissani yritän nykyään käyttäytyä korrektisti, mutta näköjään muiden blogeissa homma lähtee vieläkin lapasesta ;) hyi mua]
Haltiakummi =D
VastaaPoistaEi suorasanaisuus ja pohdinta ole pahasta, mielipiteitäkin saa ilmaista, sitä vaan pitää ymmärtää mikä on missäkin tilanteessa sopivaa.
Ihan niin kuin elämässä yleensäkin.
Sun kommentista tulee hyvin ilmi, kuinka täällä blogimaailmassa kertyy ympärille tyyppejä, jotka jakaa samantapaisen ajatusmaailman. Kaipa tässäkin pätee sanonta laatu korvaa määrän. ;)
P.S. VIHAAN sanaa blogistania!!
Jeps, niin vihaan minäkin. Siinä vasta teennäisyyden huippu, menee minun elämässäni samaan kategoriaan "ihqun" kanssa ;)
VastaaPoista*menen omaan blogiini odottamaan lukijakatoa*
:D))
wau, kiitoksia! asia juttu, jonka kirjoitit.
VastaaPoista"innolla" odotan millon meillä alkaa räkis kausi.. not.
toivottavasti paranet pian!
Hei Liisa!
VastaaPoistaVoin käsi sydämellä myöntää, etten missään vaiheessa ajatellut mielipiteesi olevan henkilökohtainen hyökkäys minua kohtaan. Eihän minulla ole edes valkoista tekstiä... ;D
Ymmärtänet kuitenkin että syy puolustaa mustaa taustaa on henkilökohtainen.
Bloggailun analysointi on herkästi arka aihe monelle, juuri sen oman blogin henkilökohtaisuuden vuoksi. Tokihan käsityöbloggailustakin voi puhua mutta sävy kannattaa pitää positiivisen puolella, koska se on aina rakentavampaa.
Tiia, kiitos ja ole hyvä! =)
VastaaPoistaNyt on hyvä aika aloitta aloittaa ennaltaehkäisevät toimenpiteet, sillä tämä ei ole kivaa!!
Kauniita valokuvia:) Sulla itselläsi on kiva ja persoonallinen blogi:)
VastaaPoistaKiitos Suvi! =)
VastaaPoista