Viikko 17: Marimekkomekko

En ole suurimpia Marimekon ystäviä mutta punainen Mini Unikko on kiva, varsinkin kun oli vielä alennusmyynnissä. =)

Tämän mekon tein tarhan kevätjuhliin. Helma siis Marimekon Mini unikkoa ja alempi helma on valkoista vuorikangasta. Vuoren helma on reunustettu itse tehdyllä vinonauhalla helman kankaasta. Yläosa on tehty Kangastukun trikoosta. 

Kaava on oma. Helma on täysi ympyrä ja vuori leikattu helman avulla 5cm kauttaaltaan pidemmäksi. Yläosa on piirretty mittanauhan avulla vapaalla kädellä. Hihat on myös ilman kaavaa leikatut koekappaleet, onnistuivat kohtuullisen hyvin.

Vyötärölle ompelin vihreän satiinivinonauhan, sattumalta löytyi varastosta lähes täsmälleen saman väristä, kuin Unikkokankaassa olevat vihreät kukan keskustat. Samaa vihreää on myös hihojen reunaan ommellut kapeat satiininauhat.

Pieni mutka matkaan tuli, kun vuoresta tuli ensiyrittämällä liian pitkä. Olin aluksi suunnitellut erilaisen helman ja kun muutin lennosta suunnitelmaa, en tajunnut tarkistaa vuoren pituutta, vaan tein mekon valmiiksi ja tajusin virheen vasta sovituksessa.
Ei muuta kuin ratkoja kouraan ja vinonauha irti, helman mittaus uudestaan ja vinonauhan ompelu uudelleen kiinni.

Taakse ompelin piilovetoketjun. en halunnut silittää yläosan reunaan tukikangasta, joten käytin yli jääneen vinonauhan tereeksi halkaisemalla sen kahtia. Näin ei vetskari venytä trikoota kupruille ja tere piilottaa vetskarin nätisti. Varsinkin trikooseen kun ompelee vetoketjua, niin kannattaa harsia!! 
Itse olen kantapään kautta senkin joutunut opettelemaan...

Viikko 17: Piha

Muutama kuva siitä mitä parin viikon aikana olen pihahommissa saanut aikaiseksi.

Kasvihuoneen ympärille rakensin istutuslaatikoita. Meillä on niin savinen maa, ettei siinä onnistu kasvimaan pito. Ei ainakaan täysin amatööriltä. =)
Etumainen matala on mintuille, viherminttua, piparminttua ja suklaaminttua.
Kasvihuoneeseen on juuri siirretty tomaatit, kurkut ja paprikat, sekä chili.
Kasvihuoneen takana on laatikko, jossa on tarkoitus kasvattaa varjostuskasveja estämään pahinta auringon paahdetta kasvihuoneeseen. Ensimmäisenä laitoin koristekurpitsoita.
Kolme isointa laatikkoa takana ovat erillaisille kaaleille, sipuleille, porkkanalle, punajuurelle, maissille, herneille, yms. Yhteen nurkkaan lätkäsin jopa pääsiäisohran ja katson mitä siitä tulee. =D
Olen ollut kahden vaiheilla, öljyänkö laatikot ruskeiksi, vai annanko ajan harmaannuttaa tuon puun...?

Koristekurpitsat.

Kasvihuoneen taakse istuttelin Jalokuunliljoja, josko nuo joku vuosi vielä rehottaisivat sen verran leveesti, että pitäisivät rikkaruohot poissa.
 

Viime syksynä istutettujen kirsikkapuiden alta kuorin pinnat pois ja laitan juurikankaan alle ja päälle jotain katetta. Näyttää siistimmältä ja pitää rikkaruohot poissa puun juurilta.
Tuossa pieneltä näyttävässä hommassa oli ihan älytön työ, maa oli niin kuivaa, ettei meinannut saada lapiota uppoomaan.
 

Tässä on pieni rinne, jonka ympäri olisi tarkoitus rakentaa muuri, sit joskus kun jaksaa.
Nyt tähän on istutettu keltainen vadelma, ja pensasmustikka.
Vieressä on myös naapurilta saadut kaksi mustaviinimarjaa ja mökiltä tuotu raparperi, ne odottelevat lopulliselle paikalleen istutusta.

Kivikkoistutukseni saivat uudet perheenjäsenet, kaksi särkynyttä sydäntä, joka kukkivat parhaillaan todella kauniisti. Lapsena meillä oli pihalla samanlainen ja muistan kuinka keväällä odotin kukkimista, jo silloin pidin näitä kukkia lumoavan kauniina.

Täksi kesäksi yrtit pääsivät parvekkeelle. Tuossa kolmijalustalla on tyttäreni omat kylvöt, basilikaa, sitruunamelissaa ja herneenversoja. Laatikossa on mun punainen basilika, ananassalvia, sitruunatimjami, oregano, rosmariini ja stevia.

Parvekkeen pöydällä kukkii kiinanruusu ja viereiseen saviruukkuun on kylvetty kurkkuyrttiä.

Näiden lisäksi olen tuntikausia uhrannut rikkaruohojen kanssa taisteluun, haravointiin, lannoittamiseen ja erityisesti aikaa on mennyt projektiin, joka tulee tytön iloksi, siitä enemmän myöhemmin valmistuessaan. =)

Lopuksi vielä ISO kiitos leijonille!!! Taas nousi kansallinen itsetunto taivaisiin ja jostain jännästä syystä sitä saa maailmanmestaruuden myötä energiaa ja hyvää mieltä itselleenkin. =D

Viikko 16: Ulkoilupuku

Hiljaiseloa tässä osoitteessa. Pihatyöt nielee tällä hetkellä niin paljon aikaa ja energiaa, ettei iltasella jaksa juuri edes konetta avata, puhumattakaan, että ompelisi tai neuloisi jotain.

Tänään aamulla tuli tehtyä pikaompeleena jumppakassi, johon aplikoin tytön tarhakaverin nimen ja sujautin sisälle lahjan, joka toimitettiin tänään synttärikutsuille. Valitettavasti kiireessä unohdin kuvata sen pussukan, siitä tuli oikein kiva. =)

Sitä vastoin sain vihdoinkin kuvattua työllä ja tuskalla valmistuneen ulkoilupuvun.

Takin kaulusrakenne tuotti melkoisesti päänvaivaa, kun kaavat ovat pääosin omasta päästä. Jakkurakenteeseen otin mallia jostain vanhemmasta Suuri Käsityölehden lasten takista ja housuihin otin kaava-apua toisesta muutaman vuoden takaisesta Suuri Käsityölehdestä, kaava oli ulkohaalarille, jonka muokkasin henkselihousuiksi.

Polvissa on kaksinkertainen kangas ja heijastintereet. Pyllyn päällä on myös liukurin mallinen tuplakangas ja lahkeissa tähden malliset heijastimet. Lahkeissa on kengän ympäri menevä kuminauha. Vyötäröllä on säädettävä kuminauha.

Mulla oli visio sporttisesta takkimallista, jossa on tuollainen kaksoiskaulus. Kaulus loppujen lopuksi onnistuikin ihan hyvin mutta kaikki muu takissa sitten tökki. Edessä alla on vetoketju ja päälle oli tarkoitus tulla nepparilista, vaan eipä kappaleet yltäneet päällekkäin, joten tuollainen lipare toimittaa neppilistan virkaa. Takki jäi vähän liian lyhyeksi, sen vuoksi tein parin sentin lisäsuikaleet helmaan, pelasti se vähän mutta...
Taskut ärsyttävät, kun pömpöttävät tuolla tavalla. Hupustakin tuli pikkuisen liian iso. Kuvista ei nyt näy kunnolla mutta hupun malli on sellainen "lipallinen" eli antaa päässä ollessa pikkuisen häikäisysuojaa. Hupussa on myös kuminauhakiristys, kuminauhakuja kulkee vuoressa kiinni, vuoren ja kuoren välissä, joten kiristäminen ei näy päälle päin.
Hupussa ja kauluksessa on heijastintähdet ja selässä on kolme tähteä. Hupussa, selässä ja hihoissa on heijastintereet.
Housut ovat olleet jo pari viikkoa käytössä ja väriero on huomattava. =)

Hihassa on sisällä resori "tuulensuojana" ja takki sekä housut ovat molemmat vuoritettu ohuella valkoisella trikoolla. Hihoihin ja lahkeisiin olisi voinut laittaa liukkaampaakin vuorikangasta mutta ajattelin, että trikoo on mukavampi ihoa vasten, jos lämpöisemmillä ilmoilla pukua käyttää shortsien ja lyhythihaisen päällä.
Kauluksessa on ohut fleece vuorena.

Kankaat ovat Eurokankaan wertexiä, vuoret Eurokankaan trikoota, heijastintähdet ja -tereet, sekä saumateippi Kangastukusta, nepparit joskus Huuto.net-paketin mukana saadut ja loput kumpparit ja nipsuttimet Tikatasta.

Yhteenvetona voisin sanoa, että housut olivat oikein mukavaa ommeltavaa ja melko helpot mutta toi takki...!
Aluksi oli ihan selkea ajatus mitä olen tekemässä ja kaavatkin sain leikattua ihan sujuvasti mutta jossain vaiheessa kappaleiden palapeli vaan vei voiton mun hermoista ja oli pakko jättää takki ompelupöydälle odottelemaan uutta intoa. No, valmista tuli ja ensi vuonna taidan ostaa ihan kaupasta valmiin puvun. =D

Viikko 16: Minä sain tossuni...

...ja Kate prinssinsä.

Vihdoin sain neulottua lahjalangoistani tossut. Tilkkujen neulomisen aloitin jo Ruotsin reissulla ja valmiiksi sain kuninkaallisten häiden pyöriessä taustalla.
Tossuja sovittelin jalkaan juuri ennen parin ilmaantumista parvekkeelle ja telkkarin ääressä joogasin vatsalihakset apua huutaen valokuvaa tossuista, tuore pariskunta taustalla. Loppujen lopuksi tuon pikaisen suudelman saaminen taustalle oli puhtaasti tuuria, olisin tyytynyt ihan vilkutteluunkin. =)
Tossujen malli on tuollainen pelko perinteinen neliskanttisista tilkuista kasattu. Ohjeita noille löytyisi varmaan vaikka kuin paljon mutta en jaksanut etsiä, joten mutu-tuntumalla lähdin neulomaan ensin parit koetilkut ja sitten itse asiaan. Pikkuisen tekemistä helpotti oikeaksi osoittautunut muistikuva, että 38-40 koon saa aikaiseksi 10cm x 10cm paloista.
Lankaa jäi niin paljon jäljelle, että taidan hiukan varioiden tehdät toisetkin tossut, ehkä kolmannetkin...

Häälähetykseen valmistauduin jo aamulla kaupassa käynnillä. Oma henkilökohtainen kotikatsomoni jaksoi mansikka-briesalaatilla, munkeilla ja kotitekoisella simalla.
Kaupasta tarttui mukaan myös nippu kauniita, hääfiilikseen sopivan värisiä ruusuja ja niille kaveriksi preeriaruusuja, joissa on valtava määrä nuppuja.
Illan mittaan olen ihmetellyt, että kuin häähumu loppujen lopuksi vei mua mukanaan, kun alunperin olin ajatellut katsoa vain sen verran, että näen morsiamen tarkoin varjellun hääpuvun mutta huomasinkin seuranneeni liki viisi tuntisen lähetyksen alusta loppuun. =D

Näistä tunnelmista on hyvä vaihtaa toiseen juhlaan, joten hauskaa Vappua kaikille!!

Viikko 15: Mustaa ja valkoista: Pääsiäinen

Viime viikko meni aikalailla pihahommissa ja pääsiäisen vietimme Ruotsissa, joten varsinaista käsityötä en ehtinyt saamaan valmiiksi. Tässä kuitenkin jotain mitä olen saanut aikaiseksi yhdistettynä mustavalkomaanantain haasteeseen, pääsiäisohra.

 

Viikko 14: Slipoveri

Välillä kun ahdistaa, kannattaa heittää kaikki keskeneräinen nurkkaan ja aloittaa uusi!
Näin tein ja tuloksena Suuri käsityö 3/-11  lehden kannestakin löytyvä slipoveri.

Slipoveri on neulottu Novitan Mambosta, joka on pikkuisen ohkasempaa, kuin ohjeen lanka. Ohjeeksi valitsin yhtä kokoa isomman ja ajattelin sen kompensoivan tuon ohuemman langan mutta pikkuisen pieneksi jäi. Ahkera dieetti, niin ehkä mä mahdun tuohon syksyllä...

Joskus kolme-neljä vuotta sitten ostin kasan tuota ihanan väristä Mamboa ajatuksella, että kyllä siitä jotain tulee, väri kun sopii loistavasti farkun kaveriksi.

Tämän keepin sain silloin aikaiseksi Novitalehden ohjetta hieman isommaksi muutellen.

Slipoverin rinnuksessa olevan kukan tein langan jämästä, ohje kirjasta Anna kaikkien kukkien kukkia: Jouluruusu, ja kuvasta näkyy kaikki mitä langasta jäi jäljelle.  =)
Kukkaan on ommeltu hakaneula, joten sitä voi siirrellä. Tällä hetkellä se kuitenkin peittää kaula-aukon pohjassa olevaa, vähän epäonnistunutta kavennuskohtaa.

Myös slipoverin hihat epäonnistui täysin ensimmäisellä yrityksellä, joten purkuhommaksi meni. Toinen kerta toden sanoi, nyt hihatkin istuu ihan kivasti, kunhan vaan saisin pelastusrenkaan pois omalta vyötäröltä... =)
Muutoin oli kiva, helppo ja nopea 8 puikoilla neulottu "välipala", nyt voikin käydä uudestaan niiden ahdistavampien juttujen kimppuun...

Viikko 13: Kevätsetti

*Huoh*
Tuntuu, että tekemistä riittää enemmän kuin aikaa, se on vissiin tää kevät, kun yhtäkkiä kaikkea pitäis tehdä kerralla, pelkään vissiin ajan loppuvan kesken...
Viime viikon valmistunut tekele olis nyt esittelyssä vähän myöhässä:

Regian extra twist merinosta, omasta päästä kaivetulla ohjeella, neulotut pipo, sormikkaat ja kaulahuivi, koristeltu virkatuin kukkasin, niiden ohjeet kirjasta Anna kaikkien kukkien kukkia, isompi on Irlanninruusu pienempää en nyt just muista. Kolme kerää lankaa meni viimeistä senttiä myöten, yksi pikkukukka jäi jopa ilman terälehteä. =)
Lanka on aivan ihanan väristä ja merinovilla periaatteessa kivaa neulottavaa, en vaan oikein lämpene noille hammastikun vahvuisille 2½ puikoille...


Tähän väliin edit, eli:
Ihan tosta vaan hetkessä nää ei kyl syntynyt, pariin otteeseen on postauksissakin vilahdelleet helmikuun alusta lähtien...
Pipo meni nopeasti alkuinnostuksessa, sormikkaita on purettu ja yritetty uudelleen niin monta kertaa, että meinas jäädä tekemättä ja kaulahuivi kaikessa helppoudessaan oli toooosi puuduttavaa neulottavaa, jopa telkkua katellessa.


Kuva on valitettavasti vähän tärähtänyt, varsinkin päästä mutta kai tuosta oleellinen käy ilmi ja tämä on noin 50 kuvasta vähiten tärähtänyt. 
Meillä ei meinaa mallilla riittää kärsivällisyys kuvattavaksi, silloin kun pyydetään, muuten sais kyllä olla kuvaamassa. Mulla taas ei riitä kärsivällisyys kärsimätöntä mallia kohtaan, joten kohta on siirryttävä henkarikuviin.  =/


Tähän loppuun vielä varoittava esimerkki:
Perjantaiaamuna vein lasta tarhaan ja papparainen ajoi liikenneympyrään kaasu pohjassa suoraan mun eteen, rikkoen räikeästi väistämisvelvollisuuttansa, senteistä kiinni ettei kolissut kovaa!
Hetken kuluttua liikennevaloissa oltiin vierekkäin ja pappa näytti vihaisia käsimerkkejä, joista tulkitsin niin, että pappa todella kuvitteli olleensa etuajo-oikeutettu.
Onneksi jäi rekkari päähän, kotona kaivoin papan nimen ja osoitteen ja tänään lähti postissa melko kattava paketti sääntöjä mm. tiehallinnon sivuilta, kuinka liikenneympyrässä ajetaan, sekä paikallisen autokoulun yhteystiedot...
Mun mittani on virallisesti täysi tämän kylän autoilevia ikäihmisiä kohtaan ja aion jatkossakin harrastaa vastaavaa kansalaisaktivismia, jos vaikka saisi myös paikalliset mopoautoilevat teinit pois vaarantamasta muuta liikennettä!!!

Viikko 13: Neuleliivi

Kirpparilöytölangoista neuloin tytölle liivin. Liivin ohje Novitan kevät -10 lehdestä ja reunan virkattu pitsi on Novitan kevät -11 lehdestä, kaulaliinan reunapitsi. Liivi on koossa 110/122.

Ohje on superhelppo ja tekemiseen meni vain pari päivää. Alkuperäinen liivi oli mielestäni vähän tylsä ja kaipasi selkeesti jotain lisää, joten lisäsin reunaan virkatun pitsin. Ohje oli sellaisesta kaulaliinasta, jonka olin merkannut tehtäväksi, kun tykkäsin juuri tuosta pitsistä.
Liivi suljetaan edestä yhdellä napilla, nappina Shellz puunappi. En tajunnut ottaa lähikuvaa mutta nuo shellz puunapit muistuttavat ajopuuta pinnoiltaan ja jokainen nappi on erilainen.

Kuva vielä takaata. Liivi on vielä aavistuksen iso mutta tykkään, että saakin olla. Alkuperäisessä ohjeessa ollut kuva näytti siltä, että liivi on liian pieni kuvan tytölle, sen takia jäi melkein tekemättä...

Näissä vaatteissa tyttö lähti myös tarhan valokuvaukseen. Tarhatäti tykästyi liiviin niin paljon, että halusi ohjeen tehdäkseen samanlaisen itselleen. =D

Lanka on siis taannoin kirpparilta ostettua vanhempaa Floricaa ja väri on kuvissa melko tarkkaan oikea. Ostin langat kirpparilta muovipussissa, joka oli suljettu ja pussin avasin vasta kotona. Avatessa pussista löyhähti ikävä, ummehtunut hometalon haju. Meinasi langat lentää roskiin samantein. Väri oli kuitenkin niin kiva, että aloitin pelastuoperaation laittamalla langat pariksi vuorokaudeksi parvekkeelle pakkaseen (sillon oli vielä öisin liki -20 astetta...).
Ei auttanut kovin paljon.
Seuraavaksi heitin lankakerät pesupussissa pyykkikoneeseen ja pesin ne allergiaohjelmalla 60 asteessa, höyryn kera. Langat kuivasin saunomisen jälkeen 75 asteen jälkilämmössa ja kuivuttua heitin vielä noin vuorokaudeksi parvekkeelle tuulettumaan. Näin pääsin kuin pääsinkin eroon hajusta ja uskoisin kyseisen käsittelyn desinfioineen langat mahdollisista homeitiöistä, ainakaan itse en niitä haistellessa reagoinut, vaikka melko herkkä olenkin rakennushomeelle. 
Olisi mielenkiintoista tietää johtuiko haju lankojen edellisestä kodista vai kirpputorista, joka haisi sen verran homeelle, etten toiste siellä asioi. Valitettavasti, koska kyseisellä kirppikksellä on maine seutumme parhaana lastenvaatekirpparina... 
Lopuksi vielä se suurin hupi eli pesussa levähtäneiden lankojen keriminen, vain yhden rullan jouduin katkaisemaan, kun solmu ei muuten selvinnyt...

Viikko 12: Pari pussukkaa

Siinä on, siististi levällään neulekassin sisältö. Tämä kassi kulkee mukana aina kun lähdemme reissuun, lentokoneeseenkin otan repussa mukaan karsitun version tästä. 

Jokunen viikko takaperin poltin autoreissulla täysin hermoni, kun kassin pohjalta ei meinaa löytyä mitään, kaikki pikkuiset tavarat pyörii sekaisin ja niitä saa kaivaa milloin minkäkin lehden ja rasian sisältä. 

Viime viikolla aloitin sitten väsäämään koteloa tuolle pikku tilpehöörille. Inspiraationi sain käsilaikussa kulkevasta matkaompelusetistä, siis sellaisesta vetskarilla avattavasta...

 Tämän näköinen "simpukka" loppujen lopuksi syntyi. Päällinen on mustaa fleeceä ja sisällä on ohut pinkki puuvilla, joka on peräisin kesämekosta, jota viime kesänä muokkasin. Vetoketjukin on purettu, jostain vanhasta vaatteesta, en enään muista mistä. Päällisen simpukkakuvioon ompelin polvekenauhaa, kuvio on molemmin puolin.

Simpukalle kaveriksi ompelin vielä kirjekuoripussukan, johon saan isommat tavarat siististi säilöön. Materiaalit ovat muuten samat, kuin simpukassa mutta toista mustaa vetskaria ei ollut, siksi tämä kirjekuorimalli, joka on suljettu pikkuhelmin koristellulla pallerolla. Pallero on peräisin iltalaukkuni kukkarosta, se irtosi joskus muinoin ensimmäisellä käyttökerralla.

Viimeisenä vielä pussukat täytettyinä.

Tuos simpukan alaosassa on kovikkeena pahvia ja sen päällä pehmusteena vanua. Paikoin ompelujälki ei ihan ole parhaasta päästä mutta sen verran hankalaa oli tuon vetoketjun ompelu, että antaa olla. Muutoin olen tyytyväinen näihin, hyvin täyttävät tehtävänsä. =)

Edit: Ylimpään kuvaan eksyi vahingossa kameran linssisuojus, löydättekö?
Käsityökassini muuten on toiminut esikuvana blogini värityksessä... Huomasitteko??  =D

Viikko 11: Tuunattu pitsikaulusmekko

Tässä toinen kirppiskasasta syntyneistä tuotoksista.

Kirppislöydöistä käsittelyyn otin ruutuhameen ja pitkulaisen pitsiliinan. Lisäksi vartalo-osa on kaapista löytynyttä valkoista ohutta trikoota, jonka olen joskus ostanut vuoreksi, nyt käytin sitä kaksinkertaisena mekkoon. Etumukseen on käytetty pitsiliina kaulukseksi ja liinaan on pujoteltu nauhaa rusetiksi. Pitsiliinan ompeluun antaisin vinkiksi tärkin, kun liinan tärkkää kevyesti se on helppo ommella tukipaperin avulla paikalleen. 
Vyötärölle olen tehnyt "vyön" resorista ja laatikosta löytyneestä valkoisesta soljesta.
Pikkuisen mekko on vielä iso ja varsinkaan lantiolle tarkoitettu vyö ei osu ihan kohilleen mutta ei mitään sellaista virhettä, jota aika ei korjaisi =)

Tässä vielä lähikuvaa kauluksesta.