Noin puolitoista vuotta sitten oltiin vappua viettämässä kaverin luona ja siellä nurkassa nökötti parhaat päivänsä nähnyt jalkalamppu.
Nappasin varjostimen mukaani ja lupasin palauttaa "uutena". =)
Seuraavaksi kuvasarja projektista. Valitettavasti olen onnistunut kadottamaan kaksi kuvaa, sen miltä varjostin näytti riisuttuna ja sen kuinka varovasti olin ratkonut varjostimen vanhan kankaan kaavaksi uutta varten.
Kehikon vanha valkoinen maalikerros oli aika pahasti hilseillyt irti, joten varovasti poistin sen kokonaan Nitromorsin avulla.
Tässä uusi kangas valmiiksi ommeltuna. Musta lanka on pujotettu yläreunan lankakujaan rypyttämistä varten.
Kaverin toivomus oli saada uusi punainen varjostin ja eräästä toisesta projektista oli sattumoisin jäänyt täsmälleen saman laatuista ohutta satiinia, kuin alkuperäinen varjostinkangaskin oli ja värikin oli toiveiden mukainen. =)
Ensimmäisenä kangas kiinnittyy yläreunaan. Tässä ompelen käsin helmaosan ja yläosan saumavaroja nurjalta puolelta yhteen kehikon ympärille.
Varjostimen helma muodostui kahdesta kappaleesta, näiden kappaleiden saumavarat ompelin yhteen kehikon pystypienoihin molemmin puolin varjostinta.
Puhdistetun rungon alareunaan ompelin käsin punaista kanttinauhaa, johon kangas kiinnittyy. Sattumalta löysin omasta varastosta täsmälleen tuon pienan ympäryksen levyista sopivan ohutta nauhaa.
Varjostinkangas pingoitetaan ompelemalla alareuna kanttinauhaan kiinni.
Kun alareuna on kokonaan ommeltu kiinni, leikkasin siitä ylimääräisen pois ja kuumaliimalla kiinnitin punaista koristenauhaa alareunaan, tuohon kuvassa näkyvään alempaan kulmaan ja varjostimen yläreunaan.
Viimeisenä kiristin päällisosan niillä mustilla rypytyslangoilla suppuun, sidoin kiinni ja leikkasin ylimääräiset langanpätkät pois.
Tässä vielä valmis varjostin omalla paikallaan.
Varsinaiseen työhön ei mennyt kovinkaan montaa tuntia mutta reilu puoli vuotta meni ennen kuin varjostin pääsi takaisin kotiin ja melkein vuosi siitä eteenpäin meni, että sain tämän projektin julkaistua täällä. =D
Tytölle ompelin kylpytakin, kun edellinen alkoi jäämään pahasti pieneksi.
Kaava on oma, löyhästi edellistä kaupasta ostettua kylpytakkia mukaillen. Suurimpana erona on, tytön toiveesta, tähän tehty huppu, jota edellisessä ei ollut.
Kaula-aukko jäi pikkuisen turhan avoimeksi, osin se voi johtua myös reippaasta kasvuvarasta... =)
Solmimisnauhat on ommeltu sivusaumaan kiinni ja takana on vyötäröllä kuminauha keräämässä väljyyttä kasaan. Tämä on kopioitu siitä edellisestä kaupan takista ja minun mielestäni on todella toimiva systeemi. =)
Kangas on ostettu Hyvinkään kangastukusta, taisi olla nimikkeellä untuva fleece, joka tapauksessa aivan ihanan kevyttä ja pehmeää, ihan kuin pumpulia.
Kangas on siitä ihana kylpytakkikangas, kun se ei märkänäkään ole kovin raskasta ja märän tuntuista, niin kuin tavallinen frotee, vaan se imee ja haihduttaa kosteutta melko tehokkaasti.
Pari-kolme viikkoa sitten tehty huppari Ottobren 4/-12 -lehdestä.
Paita on koossa 134 ja pikkuisen reilun kokoinen tytölle, vielä. =)
Kankaana jonkun tovin marinoitunutta ihanaa Satumetsää.
Kanttauksina ja hihansuina käytin ihanaa Satumetsään yhteensopivaa sienitrikoota.
Vetskarin kanssa kävi kerrankin tuuri ja varastosta löytyi täsmälleen oikean värinen punainen vetskari ja vieläpä oikean mittaisena.
Samaan aikaan paidan valmistumisen kanssa tyttö sai kirjekaveriltaan, Mimolta, ihanan fimomassasta tehdyn sienikorun, joka sopi täydellisesti Satumetsän sienien joukkoon. =)
Myös tämä paita on tehty Kankaattoman kuukauden aikana Elokuussa...
