24.2.2011

Pitsimekko

Viime viikolla kaivoin varastostani useaan otteeseen kankaita esiin, että nyt mä teen tästä jotain!
Ja ei, takas hyllyyn ja seuraava kangas, ja seuraava, ja seuraava...

Loppujen lopuksi työn alle valikoitui tämä, muutama vuosi sitten Huuto.netistä ostetun kangaspaketin mukana tullut ruutukangas. Veikkaisin ihan mututuntumalla, että kyseessä on melko iäkäs kangas. 
Tykkäsin tästä kankaasta heti ja olenkin odottanut sitä täydellistä ajatusta mitä tästä tekisin , tosin olin kyllä kuvitellut tekeväni siitä jotain itselleni...
No, tyttö siitä nyt kuitenkin sai mekon. Osasyy siihen miksi juuri tämä kangas, ovat nuo hiljattain Porvoon Nappi-aitasta mukaan tarttuneet pitsit, jotka sopivat täydellisesti kankaan väreihin.
Seuraava vaihe olikin päättää malli. 
Viikonloppuna löysin Ottobren 3/-10 lehdestä Chopin-mekon kaavan ja niitä sitten jäljentelin ja mittailin ja menetin hermoni ja mittailin uudelleen...
Maanantaina hylkäsin kaavat ja aloin etsimään toista mekkomallia, loppujen lopuksi päätin kuitenkin antaa Chopinille mahdollisuuden, tarkalleen ottaen mekkoon on käytetty Chopinin vuorikaava.
Mallihan on itsessään todella yksinkertainen, perus kellohelmainen mekko. Sitäkin kauemmin olen miettinyt, pohtinut ja sovitellut yksityiskohtia. Se on ihme, että mekosta tuli valmista, kun en meinannut osata päättää miten pitsit sijoittelen ja käytänkö vaan toista väriä ja kumpaa väriä sitten käyttäisin...
Niitä pohtiessäni sain idean: Jos vaikka tekisin kanttinauhaa itse, ekaa kertaa ikinä.
Noinkin pieni yksityiskohta, kuin hihansuut, ovat omasta mielestäni todella hyvin onnistuneet ja taatusti tulee leikattua kanttinauhaa itse jatkossakin.
Nukutun yön jälkeen päädyin ompelemaan pitsit päällekkäin, hieman erillainen lopputulos mutta toimii...
Kauluksen jälkeen punaista pitsiä jäi jäljelle noin 2cm ja ruskeeta noin 30cm. Punaselle sanoin heiheit ja ruskean rypytin renkaaksi ja ompelin siihen napin. Tätäkin pientä koristetta sovittelin toista tuntia pitkin mekkoa, ennen kuin päätin ommella tuohon helmaan.

Lopputulokseen olen hyvin tyytyväinen. Kaikista pitseistä juuri tuo nyplätty puuvilla- ja pellavapitsi on mulle eniten mieleen.
Linkitän tämän vielä MaMa-haasteeksi, kun kerrankin materiaali, pitsi, osui kohdalle.

21.2.2011

Viikko 7: Kevättä raidoissa

Hmmm... Pikkuisen on tullut lipsuttua alkuperäisestä tavoitteesta tuhota olemassa olevaa kangasvarastoa ja olla ostamatta uusia kankaita, tässä setissa kun kaikki on tämän vuoden puolella ostettua. Toisaalta melkein voisi perustella, että tarpeeseen on kuitenkin hankittu, koska tytöltä loppuu kohta sopivat vaatteet...

Minähän tykkään väreistä, tyttö viihtyy hyvin värikkäissä vaatteissa, tässä asussa tuntui kuitenkin alkuun olevan vähän liikakin väriä mutta päivän kun noita katteli, niin kyllä noihin väreihin tottuu.
Housujen oli aluksi tarkoitus olla kokonaan pinkit mutta kangas jäikin vajaaksi muutaman sentin, joten oli pakko ottaa käyttöön blään B. Onneksi löytyi juuri Metsolalta tilattua keltaista velouria, niillä sitten korvattiin etureisipalat. Takaa pöksyt ovat kokonaan pinkit, paitsi tuo polven ympärillä oleva raita, joka kiertää kokonaan lahkeen ympäri. Vyötäröllä on edessä tuollainen sileä kaarroke ja takana on kuminauhajoustokaitale.
Pinkki velour ja raitatrikoo ovat Eurokankaasta ja paidan pinkit resorit Metsolalta.
Tämän viikon ompelukset on tehty edelleen jatkuvan flunssan kourissa ja lisämausteena on ollut koko viikon jatkunut ketutus, millon minkäkin syyn takia. Housujen ja paidan kanssa tuli tehtyä niin monta typerää virhettä, ettei mitään rajaa ja valmistuttuaan eka fiilis oli hävittää nämä, ettei tarttis ikinä nähdä niitä uudelleen. Onneksi mieli on muuttunut ja pikkuvirheet, niin kuin kauluksen rypytysten kohdistus, ei enään ihan niin paljoa ärsytä.
Noi ihanat napit on muuten Shellz-nappeja, ostettu joskus Porvoon Nappi aitasta, saas nähdä kauan kestävät ehjinä...

Housut on tehty Ottobren 6/-09 Neat Beat housukaavalla, polven kohdalla oleva leikkaus on oma lisäys. Paita on Ottobren 1/-11 Ice Cream paitakaava. Molemmissa on muokattu mitoitus, leveys 104cm ja pituus 116cm, istuvuus on varsin onnistunut. 
Itse olen sitä mieltä, että lapsikin on oikeutettu hyvin istuviin vaatteisiin, varsinkin sen jälkeen, kun tyttö on viettänyt suuren osan tähän astisesta elämästään vaatteissa, jotka ovat olleet joko liian löysiä telttoja, raajoista liian lyhyitä tai muuten vaan omituisen mallisia, joten vaikka kaavojen piirtäminen tuntuu ajoittan tuskaiselta mittailulta, niin onnistunut lopputulos on sen arvoista =)

14.2.2011

Viikko 6: Pertsimekko

Viikonloppu meni "marttailessa", eli pari kaveria ja käsitöitä yhdistettynä hyvään ruokaan ja pariin pulloon punaviiniä...
Tämä kasa, plus pari kuvasta puuttuvaa kangasta, odotteli perjantaita ja harvinaista herkkua: vuorokausi ilman perhettä!!
Kankaat ovat peräisin Eurokankaasta, Kangastukusta ja Metsolalta. Yksi on tuliainen Kroatiasta.
 Ensin valikoitui kaavaksi Ottobren 1/-11 lehdestä Tangerine pusero, jonka jatkoin mekkomittaiseksi ja lisäsin helmaan röyhelön, koska se on tytön ehdoton suosikkijuttu mekoissa.
Tiesin heti, että haluan käyttää tuon vihreän kukikkaan trikoon, sen olen tuonut Kroatiasta.
Pikkuisen  enemmän jouduin pohtimaan tuota toista kangasta. Kolme viisasta päätä yhdessä päätti, että raidallinen on hyvä.
Onhan se, tyttökin tykkäs kovasti vaikka poseerausintoa ei meinannut löytyä edes lahjomalla.
Raidallinen tuubitrikoo on Eurokankaasta.
Tässä kuvassa noi värit on parhaimmillaan ja hei, aplikaatio!!
Valmiina mekko jotenkin kaipas vielä jotain ja ajattelin kokeilla aplikoida perhosen, kun niitä löytyy kankaastakin. perhosen osat on silitetty liimakalvon avulla paikoilleen ja ommeltu suoralla kahteen kertaan reunoista. Minun mielestäni parempi vaihtoehto just tähän kuvaan, kuin tiheä siksakki (onkohan sillekkin joku hienompi nimi??).
Hyvä tuli ja erityisen tyytyväinen olen kokoon, sopiva nyt ja sopivasti väljyyttä kasvunvaraksi.

7.2.2011

Viikko 5: Tunikamekko

Suuri Käsityö-lehden numerosta 1/-11 tein tunikan, joka oli vieläpä helppokaavaohjeena.
No, jälleen kerran sain todeta, että kyseisen lehden kaavojen mitoitus on väärä... Olen mitannut itseni lehden ohjeiden mukaan ja valinnut sen mukaisen kaavakoon ja aina on tullut liian iso, tällä kertaa muistin valita suoraan pienemmän koon ja silti, liian iso!
Mielummin tietysti näin päin, on helpompi korjata. Tässä trikootunikassa pienentäminen olikin pikkuisen mutkikkaampaa, kun samalla piti vaatetta muotoilla uudestaan, kun alkuperäinen istuvuuskin oli vähän niin ja näin =/
Kangas on muistaakseeni viime kesänä Eurokankaan palalaarista mukaan tarttunutta melko ohutta trikoota. Tykkäsin tuosta väristä ja kuviosta.
Eteen jouduin tekemään rintojen alle lisäyksenä muotolaskokset ja taakse vyötärölle laskokset, joista ylös selän puolelle nousevat tikkasin kiinni. Nyt istuu ihan hyvin.
Edessä on tuommoiset "vyökaistaleet", joiden lyhentäminen siististi tuotti vähän päänvaivaa. Päädyin ompelemaan alemman lyhyemmäksi ja päällimmäisen vedin napin kanssa sivuun.
Sovitusnukella on kuvausrekvisiittana poolopaita tunikan alla ja huomatkaa erityisesti tuo kaulakoru, ostin sen viime kesänä Barcelonasta ja tykkään kovasti  =)
Tunikan nappi on Tikatasta.

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...