Isänpäivää!

Isänpäiväksi valmistui taas kalsarit, joihin tyttö valitsi kankaan ja niille kaveriksi ostin kaksi T-paitaa, joihin tytön kanssa kangasväreillä suihkittiin tytön valitsemat kuvat, yhteensopivat kalsarikankaan kanssa tietty. =)

Parkkimerkin kanssa kävi parikin vahinkoa, ensin tyttö ruiskutteli väriä vähän liiankin innokkaasti ja värit alkoi leviämään ja siiten itse nostin sabluunan pois, niin se oli vettynyt ihan pehmeäksi ja repesi, tippui suoraan tuohon merkin alle, joten jouduin vähän ruiskimaan lisää väriä peittääkseni vahingot...
Lopputulos on kuitenkin ihan kiva! =)
Ihan ei pääse oikeuksiinsa kuvassa.
Kalsarit takaa. Tehty samalla, vanhoista kalsareista leikatulla kaavalla, kuin vuosi sitten.

Kuva on ruiskuteltu sumutinpulloon sekoitetulla värivedellä, värinä on EMOn mustaa kangasväriä suuhteessa noin 1 osa väriä, 10 osaa vettä.

Tässä merkki sellaisena kuin piti! Tytär valitsi heti ensimmäisenä täydellisen isänpäiväliikennemerkin, isä ja tytär kävelyllä. =)
Kalsarit edestä.

Varovaisella sumutuksella sai huomattavasti tarkemmat rajat...

Pakettiin päätyi vielä parit sukat ja  Angry Birds -espressopapuja. =D

HYVÄÄ ISÄNPÄIVÄÄ 

KAIKILLE ISILLE!

Lampun verhoilu

Noin puolitoista vuotta sitten oltiin vappua viettämässä kaverin luona ja siellä nurkassa nökötti parhaat päivänsä nähnyt jalkalamppu. 

Nappasin varjostimen mukaani ja lupasin palauttaa "uutena".  =)
Seuraavaksi kuvasarja projektista. Valitettavasti olen onnistunut kadottamaan kaksi kuvaa, sen miltä varjostin näytti riisuttuna ja sen kuinka varovasti olin ratkonut varjostimen vanhan kankaan kaavaksi uutta varten.

Kehikon vanha valkoinen maalikerros oli aika pahasti hilseillyt irti, joten varovasti poistin sen kokonaan Nitromorsin avulla.

Tässä uusi kangas valmiiksi ommeltuna. Musta lanka on pujotettu yläreunan lankakujaan rypyttämistä varten. 
Kaverin toivomus oli saada uusi punainen varjostin ja eräästä toisesta projektista oli sattumoisin jäänyt täsmälleen saman laatuista ohutta satiinia, kuin alkuperäinen varjostinkangaskin oli ja värikin oli toiveiden mukainen. =)

Ensimmäisenä kangas kiinnittyy yläreunaan. Tässä ompelen käsin helmaosan ja yläosan saumavaroja nurjalta puolelta yhteen kehikon ympärille.

Varjostimen helma muodostui kahdesta kappaleesta, näiden kappaleiden saumavarat ompelin yhteen kehikon pystypienoihin molemmin puolin varjostinta.

Puhdistetun rungon alareunaan ompelin käsin punaista kanttinauhaa, johon kangas kiinnittyy. Sattumalta löysin omasta varastosta täsmälleen tuon pienan ympäryksen levyista   sopivan ohutta nauhaa. 

Varjostinkangas pingoitetaan ompelemalla alareuna kanttinauhaan kiinni.

Kun alareuna on kokonaan ommeltu kiinni, leikkasin siitä ylimääräisen pois ja kuumaliimalla kiinnitin punaista koristenauhaa alareunaan, tuohon kuvassa näkyvään alempaan kulmaan ja varjostimen yläreunaan.

Viimeisenä kiristin päällisosan niillä mustilla rypytyslangoilla suppuun, sidoin kiinni ja leikkasin ylimääräiset langanpätkät pois. 

Tässä vielä valmis varjostin omalla paikallaan.
Varsinaiseen työhön ei mennyt kovinkaan montaa tuntia mutta reilu puoli vuotta meni ennen kuin varjostin pääsi takaisin kotiin ja melkein vuosi siitä eteenpäin meni, että sain tämän projektin julkaistua täällä. =D

Pilven pehmeä kylpytakki

Tytölle ompelin kylpytakin, kun edellinen alkoi jäämään pahasti pieneksi.
Kaava on oma, löyhästi edellistä kaupasta ostettua kylpytakkia mukaillen. Suurimpana erona on, tytön toiveesta, tähän tehty huppu, jota edellisessä ei ollut.
Kaula-aukko jäi pikkuisen turhan avoimeksi, osin se voi johtua myös reippaasta kasvuvarasta... =)

Solmimisnauhat on ommeltu sivusaumaan kiinni ja takana on vyötäröllä kuminauha keräämässä väljyyttä kasaan. Tämä on kopioitu siitä edellisestä kaupan takista ja minun mielestäni on todella toimiva systeemi. =)
Kangas on ostettu Hyvinkään kangastukusta, taisi olla nimikkeellä untuva fleece, joka tapauksessa aivan ihanan kevyttä ja pehmeää, ihan kuin pumpulia.
Kangas on siitä ihana kylpytakkikangas, kun se ei märkänäkään ole kovin raskasta ja märän tuntuista, niin kuin tavallinen frotee, vaan se imee ja haihduttaa kosteutta melko tehokkaasti.

Satumetsähuppari

Pari-kolme viikkoa sitten tehty huppari Ottobren 4/-12 -lehdestä.

Paita on koossa 134 ja pikkuisen reilun kokoinen tytölle, vielä. =)
Kankaana jonkun tovin marinoitunutta ihanaa Satumetsää.

Kanttauksina ja hihansuina käytin ihanaa Satumetsään yhteensopivaa sienitrikoota.
Vetskarin kanssa kävi kerrankin tuuri ja varastosta löytyi täsmälleen oikean värinen punainen vetskari ja vieläpä oikean mittaisena.

Samaan aikaan paidan valmistumisen kanssa tyttö sai kirjekaveriltaan, Mimolta, ihanan fimomassasta tehdyn sienikorun, joka sopi täydellisesti Satumetsän sienien joukkoon. =)

Myös tämä paita on tehty Kankaattoman kuukauden aikana Elokuussa... 

Legginsejä Koon tapaan

Tekasin tässä kesällä legginsejä ja kuvasin samalla tuutorin, kuinka mielestäni syntyy nopeiten ja helpoiten legginsejä liukuhihnalla.

Kaavana Ottobren 1/-11 legginsit pidennetyillä lahkeilla. 
Kaavakappaleita on vain yksi ja sillä piirretään kaksi kappaletta.

Ensimmäisenä ommellaan etuhaarasauma.

Seuraavaksi kuminauha vyötärölle. Tässä on 25mm leveää, se on aika hyvä leveys legginseihin. Pituus on pari senttiä lyhyempi kuin vyötärön ympärys.

Sitten ommellaan takahaarasauma yhteen.

Huolitellaan lahkeiden suut.

Sitten ommellaan lakeiden sisäsaumat nilkasta nilkkaan.

Taitetaan lahkeen suuta noin kaksi senttiä ja ommellaan kaksoisneulalla tai peitetikillä.

Vyötärön keskitakasauma tikataan litteäksi.

Viimeisenä ommellaan vyötärön taite kuminauhan leveydeltä ja samalla kannattaa muistaa laittaa taakse lappu, jotta lapsi osaa erottaa oikeian ja nurja puolen... ;)
Ommellessa kannattaa venyttää kevyesti vyötäröä.

Tässä nippu valmiita legginsejä, joiden tekemiseen meni alle kaksi tuntia leikkaamisineen. =)

Mansikkamimmin shortsit

Vihdoin saan nämäkin shortsit blogattua, jotka tein jo aikaisemin kesällä.

Tein toisetkin Hula hoop -shortsit, tällä kertaa ilman taskuja ja vähän pidennetyillä lahkeilla.

Kangas on IKEAsta ja jäi yli tarhatädeille tekemistäni kasseista.

Tykkään näistä pidemmistä lahkeista enemmän ja tyttökin tuntu tykkäävän.
Paita on Seppälästä, tyttö sai valita itselleen t-paidan palkkioiksi, kärsivällisyydestä äiskän bilemekkosovituskierroksella. =)

Viimeiseksi vielä pyllistyskuva, josta näkee varsin onnistuneen raitojen kohdistuuksen. Mä alan oppimaan tuon homman... =)

Pallo pilvissä

Kangasvaihtareilta tarttui pienen miettimisen jälkeen palanen ihanaisen ihanaa , pehmoista pilvivelouria. Oranssi väri on aivan täydellinen ja kangas materiaaliltaan vähän ohkaisempaa kuin normi velour ja se sopi mun tarkoitukseeni enemmän kuin hyvin. =)

Kaavana Ottobren 1/-10 Tipitii-huppari, koossa 128. Tyttö tykästyi heti, vähän arvasinkin sen, kun tällä hetkellä huput on huippujuttu ja pehmoiset vaatteet kelpaa aina.

Taskut on vuorattu valkoisella trikoolla ja helma, sekä kanttaukset on tehty valkoisella resorilla.

Eteen aplikoin ilmapallon, ei mikään maailman uniikein idea mutta täydellisen sopiva pilvien kaveriksi. =)

Kaulukseen kiinnitin nepparin. Eka neppi meni huonosti ja sitä poistaessa revin kanttauksen rikki, käsin sitten pienillä pistoilla korjailin ja päädyin laittamaan metallisen nepparin. Molemmat puoliskot sainkin siististi kiinni, kunnes yritin laittaa nepparia kiinni...
Päällimäinen osa oli väärin päin! >=/  Onneksi sain sen siististi irti ja mulla oli vielä toinen samanlainen neppari, niin siitä sain uuden puolikkaan.

Ilmapalloa varten leikkasin ensin kahdesta kivasta kuviokankaasta pallot, eikä kumpikaan oikein sopinut, joten päädyin leikkaamaan valkoisen pallon ja yksinkertaisesti aplikoin siihen eriväriset raidat.

Retromekko

Ostin tässä taannoin FB:n kangashamstereista aivan ihanan retropussilakanan, veikkaisin jostain 70-luvun alkupuolelta, josta oli jo pieni pala käytetty johonkin, jäljellä oli kuitenkin juuri ja juuri tarpeeksi täyspitkään mekkoon. 

Valitettavasti mallinukke ei ihan tee oikeutta mekolle, vaan tällä kertaa mekko on ehdottomasti parhaimmillaan puettuna päälle ja liikkeessä.
Kangas on jotain hyvin laskeutuvaa ja hieman hohtavaa, veikkaisin viskoosia tai jotain viskoosisekoitetta. Hellemekkona aivan mahtava, kun ei hiosta, eikä liimaudu ihoon kiinni. Tuli meinaan juuri testattua Kreetan 40 asteen helteessä. =)

Kaava on oma, eikä itse asiassa kaava ollenkaan, vaan fiilispohjalta leikelty suoraan mallinuken päälle. Vyötäröllä on kuminauha, jota voi tarvittaessa lyhentää, jos joskus saisi näitä kilojakin pois...

Yläosaa pitää ylhäällä nyöri, jolla voi säätää kaula-aukon kokoa.
Kankaan materiaali on aivan ihanaa pitää päällä ja liikkuu todella kauniisti mutta nurjana puolena tuli huono ommeltavuus. Joka ikinen sauma ja taite oli pakko silittää ensin, jotta sain päärmeet siististi ja suoraan.

Helmaan ompelin rypytetyn frillan, jonka rullapäärmäsin molemmista reunoistaan.
Jep! Rullapäärmäsin!! Enään ei taida syntyä vaatetta ilman rullapäärmettä... =D

Ihanat tähdet Tallinnassa

Kaavapalkkiona sain palasen hauskaa kaupunkiautokangasta ja vähän aikaisemmin posti toi mulle palan JNY:n keltaista tähteä ja näin ne päätyi yhteen...

Yläosa on Ottobren 3/-12 lehdestä ja alaosa on omasta päästä, tosin myöhemmin pongasin toisesta Ottobresta samanlaisen hameen... =)

Eläintarhapäivän kunniaksi tyttö tahtoi vetää seeprat jalkaansa... ;D
Mekon mitta on siinä ja siinä sopiva, vyötärö olisi voinut olla pikkuisen alempana mutta kun kaupunkiautokangasta ei ollyt yhtään enempää. Vyötäröllä on musta resori.

Hihansuut ja helmat on vaihteeksi huoliteltu rullapäärmeellä... =D 
Tässä tapauksessa käytin vielä kontrastivärinä mustaa lankaa.

Tyttö itse ihastui tuohon keltaiseen tähteen mutta kaupunkiautoille vähän irvisteli. Mekkona kuitenkin on tykännyt kovasti, että niin se mieli muuttuu.

Mekon käyttömukavuutta testattiin ylisuuren rantapallon sisällä vesialtaassa. =)

Infinity Dress

Tuossa keväämällä pyöri OE-ryhmässä parikin linkkiä erilaisiin muunneltaviin mekkomalleihin. Itse ihastuin Infinity Dressiin, malli on todella kaunis ja erilaisia tapoja pukea päälle on loputtomasti, ainakin. ;)

Ekalla kankaanostoreissulla mulle kävi pieni, reilu puolen metrin mittavirhe, jonka seurauksena päädyin tekemään kaksi mekkoa. Tässä kuvassa on pienempi mekko noin M-koossa. Tämä mekko menee myyntiin, heti kun jaksan näpytellä sen johonkin... ;)
Kangas on Eurokankaasta ostettua viskoositrikoota, joka sopii tähän mekkoon täydellisesti.
Mekon jujuna on se, että tämän voi ommella kasaan yhdellä saumalla, itse kuitenkin tein kahdella. Ensin leikataan kankaasta ympyrä, jonka keskelle tehdään vyötäröaukko, sitten leikataan kaksi pitkää tasalevyistä liehuketta ja kaksinkertainen vyötärökaitale.
Jälkimmäiset ommellaan helman aukkoon. Itse lisäsin vielä kuminauhan vyötärökaitaleen sisälle varmistamaan mekon paikoillaan pysyminen. ;)

Mallinuken päälle olen sitonut mekon omasta päästäni ja oheisessa linkissä esitellään useita muita tapoja käyttää tätä mekkoa.
Mekon voi myös toteuttaa pidemmällä helmalla, paitamittaisena, tai vaikkapa kapealla kynähelmalla.

(Videon linkki youtubesta)

Videon mekossa ei ole tuota kuminauhaa vyötäröllä ja kangas on jotain ohuempaa ja elastisempaa, joten ihan kaikkea en pysty toistamaan omallani mutta variaatioita noista sidonnoista on vaikka kuin paljon ja omasta päästä löytyy kokeilemalla lisää!