Viikko 13: Neuleliivi

Kirpparilöytölangoista neuloin tytölle liivin. Liivin ohje Novitan kevät -10 lehdestä ja reunan virkattu pitsi on Novitan kevät -11 lehdestä, kaulaliinan reunapitsi. Liivi on koossa 110/122.

Ohje on superhelppo ja tekemiseen meni vain pari päivää. Alkuperäinen liivi oli mielestäni vähän tylsä ja kaipasi selkeesti jotain lisää, joten lisäsin reunaan virkatun pitsin. Ohje oli sellaisesta kaulaliinasta, jonka olin merkannut tehtäväksi, kun tykkäsin juuri tuosta pitsistä.
Liivi suljetaan edestä yhdellä napilla, nappina Shellz puunappi. En tajunnut ottaa lähikuvaa mutta nuo shellz puunapit muistuttavat ajopuuta pinnoiltaan ja jokainen nappi on erilainen.

Kuva vielä takaata. Liivi on vielä aavistuksen iso mutta tykkään, että saakin olla. Alkuperäisessä ohjeessa ollut kuva näytti siltä, että liivi on liian pieni kuvan tytölle, sen takia jäi melkein tekemättä...

Näissä vaatteissa tyttö lähti myös tarhan valokuvaukseen. Tarhatäti tykästyi liiviin niin paljon, että halusi ohjeen tehdäkseen samanlaisen itselleen. =D

Lanka on siis taannoin kirpparilta ostettua vanhempaa Floricaa ja väri on kuvissa melko tarkkaan oikea. Ostin langat kirpparilta muovipussissa, joka oli suljettu ja pussin avasin vasta kotona. Avatessa pussista löyhähti ikävä, ummehtunut hometalon haju. Meinasi langat lentää roskiin samantein. Väri oli kuitenkin niin kiva, että aloitin pelastuoperaation laittamalla langat pariksi vuorokaudeksi parvekkeelle pakkaseen (sillon oli vielä öisin liki -20 astetta...).
Ei auttanut kovin paljon.
Seuraavaksi heitin lankakerät pesupussissa pyykkikoneeseen ja pesin ne allergiaohjelmalla 60 asteessa, höyryn kera. Langat kuivasin saunomisen jälkeen 75 asteen jälkilämmössa ja kuivuttua heitin vielä noin vuorokaudeksi parvekkeelle tuulettumaan. Näin pääsin kuin pääsinkin eroon hajusta ja uskoisin kyseisen käsittelyn desinfioineen langat mahdollisista homeitiöistä, ainakaan itse en niitä haistellessa reagoinut, vaikka melko herkkä olenkin rakennushomeelle. 
Olisi mielenkiintoista tietää johtuiko haju lankojen edellisestä kodista vai kirpputorista, joka haisi sen verran homeelle, etten toiste siellä asioi. Valitettavasti, koska kyseisellä kirppikksellä on maine seutumme parhaana lastenvaatekirpparina... 
Lopuksi vielä se suurin hupi eli pesussa levähtäneiden lankojen keriminen, vain yhden rullan jouduin katkaisemaan, kun solmu ei muuten selvinnyt...

Viikko 12: Pari pussukkaa

Siinä on, siististi levällään neulekassin sisältö. Tämä kassi kulkee mukana aina kun lähdemme reissuun, lentokoneeseenkin otan repussa mukaan karsitun version tästä. 

Jokunen viikko takaperin poltin autoreissulla täysin hermoni, kun kassin pohjalta ei meinaa löytyä mitään, kaikki pikkuiset tavarat pyörii sekaisin ja niitä saa kaivaa milloin minkäkin lehden ja rasian sisältä. 

Viime viikolla aloitin sitten väsäämään koteloa tuolle pikku tilpehöörille. Inspiraationi sain käsilaikussa kulkevasta matkaompelusetistä, siis sellaisesta vetskarilla avattavasta...

 Tämän näköinen "simpukka" loppujen lopuksi syntyi. Päällinen on mustaa fleeceä ja sisällä on ohut pinkki puuvilla, joka on peräisin kesämekosta, jota viime kesänä muokkasin. Vetoketjukin on purettu, jostain vanhasta vaatteesta, en enään muista mistä. Päällisen simpukkakuvioon ompelin polvekenauhaa, kuvio on molemmin puolin.

Simpukalle kaveriksi ompelin vielä kirjekuoripussukan, johon saan isommat tavarat siististi säilöön. Materiaalit ovat muuten samat, kuin simpukassa mutta toista mustaa vetskaria ei ollut, siksi tämä kirjekuorimalli, joka on suljettu pikkuhelmin koristellulla pallerolla. Pallero on peräisin iltalaukkuni kukkarosta, se irtosi joskus muinoin ensimmäisellä käyttökerralla.

Viimeisenä vielä pussukat täytettyinä.

Tuos simpukan alaosassa on kovikkeena pahvia ja sen päällä pehmusteena vanua. Paikoin ompelujälki ei ihan ole parhaasta päästä mutta sen verran hankalaa oli tuon vetoketjun ompelu, että antaa olla. Muutoin olen tyytyväinen näihin, hyvin täyttävät tehtävänsä. =)

Edit: Ylimpään kuvaan eksyi vahingossa kameran linssisuojus, löydättekö?
Käsityökassini muuten on toiminut esikuvana blogini värityksessä... Huomasitteko??  =D

Viikko 11: Tuunattu pitsikaulusmekko

Tässä toinen kirppiskasasta syntyneistä tuotoksista.

Kirppislöydöistä käsittelyyn otin ruutuhameen ja pitkulaisen pitsiliinan. Lisäksi vartalo-osa on kaapista löytynyttä valkoista ohutta trikoota, jonka olen joskus ostanut vuoreksi, nyt käytin sitä kaksinkertaisena mekkoon. Etumukseen on käytetty pitsiliina kaulukseksi ja liinaan on pujoteltu nauhaa rusetiksi. Pitsiliinan ompeluun antaisin vinkiksi tärkin, kun liinan tärkkää kevyesti se on helppo ommella tukipaperin avulla paikalleen. 
Vyötärölle olen tehnyt "vyön" resorista ja laatikosta löytyneestä valkoisesta soljesta.
Pikkuisen mekko on vielä iso ja varsinkaan lantiolle tarkoitettu vyö ei osu ihan kohilleen mutta ei mitään sellaista virhettä, jota aika ei korjaisi =)

Tässä vielä lähikuvaa kauluksesta.

Kauluripipo

Pipo sai itseasiassa alkunsa jo viime syksynä, kun tyttö bongasi Suuri Käsityö 8/-10 -lehdestä tämän pipomallin.

Tyttö oli ehdottoman varma, että tarvitsee juuri tämän mallisen pipon. No, yhdessä mentiin penkomaan lankavarastoa ja Novitan vaaleanpunainen Karuselli -lanka oli kuulemma "se oikea". Neuloin pipon ja kun pipo tuli valmiiksi, niin tyttö ilmoitti, että pipoon laitetaan kukka, valkoinen kukka. Minä sitten kukan pyöräytin, kun kukka oli valmis tyttö laittoin pipon päähän ja osoitti sormella, että tuohon se kukka laitetaan. No, siihen se kukka sitten laitettiin.
Pipo olikin oikein mieluinen ja sopi hyvin yhteen toppahaalarin kanssa, sen yhden päivän kun oli käytössä...

Pieni ongelma oli se, että ihan pikkuisen vaan (kuulemma) tuuli läpi ja pipo myös vähän venähti kasvojen ympäriltä. Olinhan mä ajatellut kutoa kumilankaa sekaan mutta kun muistin sen vasta päätellessä...

Nyt vihdoin, kun talvikin on kohta ohi, sain ommeltua pipon sisälle fleecevuoren ja pujottelin näin jälkikäteen kumilankaa, että istuisi tukevammin kasvojen ympärille. 
No, ainahan tulee uusi talvi, vaikkei sitä juuri nyt haluaisikaan ajatella =)

Viikko 10: Helmet

Kun kaikki muut, niin minäkin...
Eli helmikorun tein. Korujen teon olen jättänyt vähemmälle, ei niin etteikö kiinnostaisi mutta tuntuu, että noita materiaaleja on jo muutenkin vähän (oikeestaan aika paljon) joka lähtöön, niin en ole viitsinyt alkaa haalimaan lisää harrasteita.

Näiden helmien kohdalla kuitenkin tein poikkeuksen. Olen nähnyt useammassakin blogissa ja olipa jossain lehdessäkin tämän mallin mukaan tehtyjä helmiä, tykästyin aika paljon.
Malli on ihan superhelppo ja nopea, ensikertalaiselta meni noin 10 minuuttia telkkaria katsoessa. Aion ihan varmasti tehdä saman ohjeen mukaan parit eri väriset helmet ja mielessä olisi myös pikkuisen muokattu malli...

Koruun meni 6 metriä narua, taitettuna neljään osaan. Helmiä on 3 helmeäx14 solmuväliä. "Lukkona" toimii 1 iso vihreä helmi, joka on ensimmäisenä pujotettu kahteen naruun ja solmu perään. Viimeisenä, kun kaikki helmet on pujoteltu, kaikki neljä narua solmitaan lenkiksi, joka mahtuu juuri ja juuri aloitushelmen ympäri.
Alun perin mulla oli lisäksi vielä kahta helmimallia, joita oli tarkoitus laittaa koruun mutta eipä mennyt nyöri niiden reijistä läpi, joten jouduin turvautumaan pariin lasihelmimalliin, joita sattui laatikosta löytymään.
Pois jääneistä helmistä on jo suunnitteilla rannekoru, siitä sitten myöhemmin... =)

Viikko 9: Ommeltu neule

Kirppiskasasta ensimmäiseksi käsittelyyn pääsi pumpulinpehmoinen neule ja t-paita.
Vähän tylsästi tein muodottomaksi venähtäneestä neuleesta vähän pienemmän neuleen.

 Tein paidasta pikkuisen ison, että mahtuisi ensi syksyn/talven, joten eivät kuvissa ole ihan edukseen.
Hihoista tein ylipitkät käänteillä ja kauluksesta... no tuollaisen =)
T-paitakankaasta ompelin nyörivyön, jonka päihin sidoin hailakanvihreät lasihelmet (joo saattaa olla ISO virhe...).
Etuosasta olin aluksi suunnitellut kietaisumallisen mutta paitaa ei ollutkaan tarpeeksi, yllättävän paljon noin pieneen paitaankin uppoaa materiaalia.

 

Taakse ompelin t-paidan rinnuksesta leikatun painokuvion. 
Tuo selän kuvio on muuten oikeasti ihan suorassa, vaikka kuvassa näyttääkin olevan pahasti vinossa. 
Huolimatonta kuvausta väsyneeltä kuvaajalta...

Vihdoin on pari päivää tuntunut olo terveeltä, toki pientä toipilaisuutta on vielä havaittavissa. Keuhkotaudin varsinainen syy jäi selvittämättä mutta lääkkeet tehosi, onneksi! Tätä en suosittele kenellekkään, joten hoitakaa flunssanne kunnolla ja levätkää tarpeeksi!!
Myös tietokoneen uudelleenasennus on nyt viimeistä ohjelmaa myöten valmis, uskomatonta mutta kerrankin kaikki meni niin kuin piti ja 5 vuotta vanha läppärini on kuin uusi ja sai toivottavasti pari vuotta lisää elinaikaa. =)

Pitsimekko

Viime viikolla kaivoin varastostani useaan otteeseen kankaita esiin, että nyt mä teen tästä jotain!
Ja ei, takas hyllyyn ja seuraava kangas, ja seuraava, ja seuraava...

Loppujen lopuksi työn alle valikoitui tämä, muutama vuosi sitten Huuto.netistä ostetun kangaspaketin mukana tullut ruutukangas. Veikkaisin ihan mututuntumalla, että kyseessä on melko iäkäs kangas. 
Tykkäsin tästä kankaasta heti ja olenkin odottanut sitä täydellistä ajatusta mitä tästä tekisin , tosin olin kyllä kuvitellut tekeväni siitä jotain itselleni...
No, tyttö siitä nyt kuitenkin sai mekon. Osasyy siihen miksi juuri tämä kangas, ovat nuo hiljattain Porvoon Nappi-aitasta mukaan tarttuneet pitsit, jotka sopivat täydellisesti kankaan väreihin.
Seuraava vaihe olikin päättää malli. 
Viikonloppuna löysin Ottobren 3/-10 lehdestä Chopin-mekon kaavan ja niitä sitten jäljentelin ja mittailin ja menetin hermoni ja mittailin uudelleen...
Maanantaina hylkäsin kaavat ja aloin etsimään toista mekkomallia, loppujen lopuksi päätin kuitenkin antaa Chopinille mahdollisuuden, tarkalleen ottaen mekkoon on käytetty Chopinin vuorikaava.

Mallihan on itsessään todella yksinkertainen, perus kellohelmainen mekko. Sitäkin kauemmin olen miettinyt, pohtinut ja sovitellut yksityiskohtia. Se on ihme, että mekosta tuli valmista, kun en meinannut osata päättää miten pitsit sijoittelen ja käytänkö vaan toista väriä ja kumpaa väriä sitten käyttäisin...

Niitä pohtiessäni sain idean: Jos vaikka tekisin kanttinauhaa itse, ekaa kertaa ikinä.

Noinkin pieni yksityiskohta, kuin hihansuut, ovat omasta mielestäni todella hyvin onnistuneet ja taatusti tulee leikattua kanttinauhaa itse jatkossakin.

Nukutun yön jälkeen päädyin ompelemaan pitsit päällekkäin, hieman erillainen lopputulos mutta toimii...
Kauluksen jälkeen punaista pitsiä jäi jäljelle noin 2cm ja ruskeeta noin 30cm. Punaselle sanoin heiheit ja ruskean rypytin renkaaksi ja ompelin siihen napin. Tätäkin pientä koristetta sovittelin toista tuntia pitkin mekkoa, ennen kuin päätin ommella tuohon helmaan.

Lopputulokseen olen hyvin tyytyväinen. Kaikista pitseistä juuri tuo nyplätty puuvilla- ja pellavapitsi on mulle eniten mieleen.
Linkitän tämän vielä MaMa-haasteeksi, kun kerrankin materiaali, pitsi, osui kohdalle.

Viikko 7: Kevättä raidoissa

Hmmm... Pikkuisen on tullut lipsuttua alkuperäisestä tavoitteesta tuhota olemassa olevaa kangasvarastoa ja olla ostamatta uusia kankaita, tässä setissa kun kaikki on tämän vuoden puolella ostettua. Toisaalta melkein voisi perustella, että tarpeeseen on kuitenkin hankittu, koska tytöltä loppuu kohta sopivat vaatteet...

Minähän tykkään väreistä, tyttö viihtyy hyvin värikkäissä vaatteissa, tässä asussa tuntui kuitenkin alkuun olevan vähän liikakin väriä mutta päivän kun noita katteli, niin kyllä noihin väreihin tottuu.
Housujen oli aluksi tarkoitus olla kokonaan pinkit mutta kangas jäikin vajaaksi muutaman sentin, joten oli pakko ottaa käyttöön blään B. Onneksi löytyi juuri Metsolalta tilattua keltaista velouria, niillä sitten korvattiin etureisipalat. Takaa pöksyt ovat kokonaan pinkit, paitsi tuo polven ympärillä oleva raita, joka kiertää kokonaan lahkeen ympäri. Vyötäröllä on edessä tuollainen sileä kaarroke ja takana on kuminauhajoustokaitale.
Pinkki velour ja raitatrikoo ovat Eurokankaasta ja paidan pinkit resorit Metsolalta.

Tämän viikon ompelukset on tehty edelleen jatkuvan flunssan kourissa ja lisämausteena on ollut koko viikon jatkunut ketutus, millon minkäkin syyn takia. Housujen ja paidan kanssa tuli tehtyä niin monta typerää virhettä, ettei mitään rajaa ja valmistuttuaan eka fiilis oli hävittää nämä, ettei tarttis ikinä nähdä niitä uudelleen. Onneksi mieli on muuttunut ja pikkuvirheet, niin kuin kauluksen rypytysten kohdistus, ei enään ihan niin paljoa ärsytä.
Noi ihanat napit on muuten Shellz-nappeja, ostettu joskus Porvoon Nappi aitasta, saas nähdä kauan kestävät ehjinä...

Housut on tehty Ottobren 6/-09 Neat Beat housukaavalla, polven kohdalla oleva leikkaus on oma lisäys. Paita on Ottobren 1/-11 Ice Cream paitakaava. Molemmissa on muokattu mitoitus, leveys 104cm ja pituus 116cm, istuvuus on varsin onnistunut. 
Itse olen sitä mieltä, että lapsikin on oikeutettu hyvin istuviin vaatteisiin, varsinkin sen jälkeen, kun tyttö on viettänyt suuren osan tähän astisesta elämästään vaatteissa, jotka ovat olleet joko liian löysiä telttoja, raajoista liian lyhyitä tai muuten vaan omituisen mallisia, joten vaikka kaavojen piirtäminen tuntuu ajoittan tuskaiselta mittailulta, niin onnistunut lopputulos on sen arvoista =)

Viikko 6: Pertsimekko

Viikonloppu meni "marttailessa", eli pari kaveria ja käsitöitä yhdistettynä hyvään ruokaan ja pariin pulloon punaviiniä...

Tämä kasa, plus pari kuvasta puuttuvaa kangasta, odotteli perjantaita ja harvinaista herkkua: vuorokausi ilman perhettä!!
Kankaat ovat peräisin Eurokankaasta, Kangastukusta ja Metsolalta. Yksi on tuliainen Kroatiasta.

 Ensin valikoitui kaavaksi Ottobren 1/-11 lehdestä Tangerine pusero, jonka jatkoin mekkomittaiseksi ja lisäsin helmaan röyhelön, koska se on tytön ehdoton suosikkijuttu mekoissa.
Tiesin heti, että haluan käyttää tuon vihreän kukikkaan trikoon, sen olen tuonut Kroatiasta.
Pikkuisen  enemmän jouduin pohtimaan tuota toista kangasta. Kolme viisasta päätä yhdessä päätti, että raidallinen on hyvä.

Onhan se, tyttökin tykkäs kovasti vaikka poseerausintoa ei meinannut löytyä edes lahjomalla.
Raidallinen tuubitrikoo on Eurokankaasta.

Tässä kuvassa noi värit on parhaimmillaan ja hei, aplikaatio!!
Valmiina mekko jotenkin kaipas vielä jotain ja ajattelin kokeilla aplikoida perhosen, kun niitä löytyy kankaastakin. perhosen osat on silitetty liimakalvon avulla paikoilleen ja ommeltu suoralla kahteen kertaan reunoista. Minun mielestäni parempi vaihtoehto just tähän kuvaan, kuin tiheä siksakki (onkohan sillekkin joku hienompi nimi??).
Hyvä tuli ja erityisen tyytyväinen olen kokoon, sopiva nyt ja sopivasti väljyyttä kasvunvaraksi.

Viikko 5: Tunikamekko

Suuri Käsityö-lehden numerosta 1/-11 tein tunikan, joka oli vieläpä helppokaavaohjeena.
No, jälleen kerran sain todeta, että kyseisen lehden kaavojen mitoitus on väärä... Olen mitannut itseni lehden ohjeiden mukaan ja valinnut sen mukaisen kaavakoon ja aina on tullut liian iso, tällä kertaa muistin valita suoraan pienemmän koon ja silti, liian iso!
Mielummin tietysti näin päin, on helpompi korjata. Tässä trikootunikassa pienentäminen olikin pikkuisen mutkikkaampaa, kun samalla piti vaatetta muotoilla uudestaan, kun alkuperäinen istuvuuskin oli vähän niin ja näin =/

Kangas on muistaakseeni viime kesänä Eurokankaan palalaarista mukaan tarttunutta melko ohutta trikoota. Tykkäsin tuosta väristä ja kuviosta.
Eteen jouduin tekemään rintojen alle lisäyksenä muotolaskokset ja taakse vyötärölle laskokset, joista ylös selän puolelle nousevat tikkasin kiinni. Nyt istuu ihan hyvin.
Edessä on tuommoiset "vyökaistaleet", joiden lyhentäminen siististi tuotti vähän päänvaivaa. Päädyin ompelemaan alemman lyhyemmäksi ja päällimmäisen vedin napin kanssa sivuun.

Sovitusnukella on kuvausrekvisiittana poolopaita tunikan alla ja huomatkaa erityisesti tuo kaulakoru, ostin sen viime kesänä Barcelonasta ja tykkään kovasti  =)
Tunikan nappi on Tikatasta.